Käsiohjelma

Ohjaajan sana

Suomalaisista ajatellaan usein, että me olemme hiljaista kansaa, ujoja ja varautuneita. Uusiin ihmisiin tutustutaan hitaammin ja varovaisemmin. Puhutaan silloin kun on asiaa, jos silloinkaan. Tunteista puhuminen tuntuu vaikealta, helpompi on puhua fletkuista autonkummeista. Mutta niin kuin mikään stereotypia ei voi koskea koko kansaa, niin ei tämäkään. Mitä siis tapahtuu kun varsinaissuomalainen hiljainen kansa kohtaa savo-karjalan moottoriturvat, lempi leiskahtaa ja yhteiselo on väistämättä edessä?

Avioliittosimulaattorissa käsittelemme puhumattomuuden kulttuuria ja sen vaikutuksia, mutta myös moderneja ihmissuhteita. Tämän päivä parisuhde voi olla monen muotoinen ja jokaisella on oikeus rakastaa ja löytää omannäköinen tapa jakaa elämäänsä valitsemiensa ihmisten kanssa. Mutta kaikissa ihmissuhteissa tarvitaan aina kommunikaatiota, kuuntelemista, kuulluksi ja nähdyksi tulemista.

Näyttelijän- ja ohjaajantyö on myös ensisijaisesti kommunikaatiota, koko teatteri perustuu kohtaamiselle ja kommunikaatiolle. Samalla kun olemme luoneet näyttämölle Jokikunnan ihmisineen, olemme harjoitelleet koko työryhmän kommunikaatiota, meidän yhteistä tapaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Näin ensi-illan kynnyksellä en ohjaajana voisi olla onnellisempi ja tyytyväisempi tästä prosessista. Välillä on ollut vaikeaakin, päitä on raavittu yhdessä ja erikseen, keksitty erilaisia ratkaisumalleja, ja joskus on mennyt vähän tunteisiinkin. Mutta koko ajan olemme yhdessä kulkeneet kohti ensi-iltaa päämäärätietoisesti, toinen toistamme tukien, hartiavoimin töitä tehden ja iloiten jokaisesta askeleesta.

Ylpeänä ja hieman liikuttuneenakin kiitän koko työryhmää kunnianhimosta, huumorista, rakkaudesta ja sitoutumisesta. Kaikki tämä näkyy esityksessämme. Ja yleisölle haluan sanoa: Nauttikaa, hypätkää matkaan mukaan ja antautukaa teatterin taialle!

Tervakoskella 26.5.2023
Sanna Saarela
ohjaaja